Hyviä uutisia niin koko Suomelle kuin suomalaisille yrittäjille ja yrityksillekin lienee, että Suomen Pankin ennusteen mukaan kotimaisen kysynnän kasvu johtaa koko Suomen taloutta kohti kasvua. Ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2016 on 1,1 %, vuonna 2017 kasvu on samainen 1,1 %, vuonna 2018 Suomen bruttokansantuote kasvaa 1,0 %.

Talouskasvu ja työn tuottavuus

Yleisesti ottaen talouskasvulla tarkoitetaan bruttokansantuotteen määrällistä kasvua tai bruttokansantuotteen kasvua suhteessa väkilukuun. Suomen bruttokansantuotteen historiallinen kehitys on sisältänyt monia nousuja ja laskuja. Bruttokansantuotteen pahimmat laskukaudet ovat olleet viennin ongelmista ja metsäteollisuuden taantumasta johtunut 1990-luvun lama ja tuorein vuonna 2009 huippunsa saanut maailmanlaajuinen finanssikriisi. Jyrkimmät nousukaudet ajoittuvat sotien jälkeisille vuosikymmenille ja 1990-luvun laman jälkeiselle elektroniikkateollisuuden ja Nokian luoman buumin tuomalle nousukaudelle.

Talouskasvua voi syntyä kahdella tapaa, joko kansantaloudessa käytetty työn määrä kasvaa tai kansantaloudessa tehtävän työn tuottavuus kasvaa. Helpoimmalta voi tuntua nostaa työn määrää, mutta on hyvä huomioida, että työn määrää kansantaloudessa ei voi loputtomasti lisätä ja toisaalta Suomen talouden yksi ongelmatekijä on työikäisen väestön supistuminen, jolloin työn määrän lisääminen on jo lähtökohtaisesti haasteellista.

Tärkein tekijä talouskasvun syntymisessä onkin työn tuottavuuden nostaminen. Työn tuottavuutta kansantalous pystyy nostamaan investoinneilla koneisiin, koulutukseen tai teknologisella kehityksellä. Sama logiikka hahmottuu helpommin ajattelemalla asiaa suppeammin, esimerkiksi yksittäisen yrityksen osalta. Jos yritys haluaa kasvaa, ensimmäinen ajatus on varmasti tehdä enemmän töitä. Esimerkiksi pienissä yrityksissä yrittäjä voi itse tehdä pidempää päivää ja pyrkiä siten lisäämään tuotantoa tai myyntiä. Lopulta rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan, vuorokaudessa oleviin tuntiin kun emme voi vaikuttaa. Sen jälkeen työn määrää on helppo lisätä palkkaamalla lisää henkilökuntaa, työntekijöitä. Taas lisäämällä työn määrää kasvu mahdollistuu hetkellisesti. Pian ollaan kuitenkin tilanteessa, että koneille, laitteille tai yrityksen toimitiloihin ei mahdu enää määräänsä enempää tekijöitä. Tarvitaan investointeja uusiin koneisiin ja toimitiloihin tai tarvitaan ideoita miten tehdä tehokkaammin olemassa olevilla koneilla eli investointeja koulutukseen. Työn tuottavuus on siis merkittävämpi talouskasvun lähde kuin työn määrä.

Suomen Pankin ennusteen mukaan vuosi 2016 on investointien kasvussa voimakkainta, mutta myös vuosina 2017 ja 2018 investointien kasvu jatkuu. Tämän voidaankin katsoa olevan Suomen kansantalouden kasvunkannalta tärkeä kehityssuunta. Kuten jo aiemmin keväällä blogissamme toimme ilmi (linkki aikaisempaan pk-yritykset kasvuhakuisiakirjoitukseen) yksi hyvä merkki talouden piristymisestä on myös se, että suomalaisten pk-yritysten investointiodotukset ovat hieman kehittyneet.

Investoinnit koneisiin ja koulutukseen ovat siis tärkeitä, mutta tärkein tuottavuuden nousun mahdollistaja on kuitenkin teknologinen kehitys. Jos yritys pystyy luomaan uusia toimintatapoja tai ideoita mitä muilla ei ole se yleensä mahdollistaa huomattavan kasvun. Mahdollisesti uutta ideaa voidaan hyödyntää myös vanhojen tuotteiden osalta tai yrityksen muissa prosesseissa, tai idean ympärille voi luoda kokonaan uuden yrityksen.  Koulutukseen investoinneista puhuttaessa pidetäänkin usein tärkeänä koulutusta, joka suuntautuu tutkimukseen ja innovointiin. Teknologian osalta kansantalouden näkökulmasta erityisen merkittäviä talouskasvun kannalta ovat yleiskäyttöiset teknologiat, koska näitä teknologioita pystytään hyödyntämään usealla toimialalla ja useissa tuotteissa.

Palveluista apua viennin ongelmiin

Suomen viennin ongelmista on puhuttu pitkään ja Suomen Pankin raportin mukaan myöskään lähivuodet eivät tule piristämään vientiä merkittävästi viennin kasvun jäädessä alle prosenttiin.  Tavaravienti on ongelmissa ja Suomen viennin kasvunlähteeksi näyttääkin tulevan palveluiden viennin lisääntyminen.

Palveluiden osalta on hyvä havaita yksityisten palveluiden rooli. Julkiset palveluiden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on itse asiassa pysynyt jo pitkään suurin piirtein ennallaan ja palveluiden kasvu onkin syntynyt yksityisistä palveluista. Tällä voi olla merkittävä apu Suomen viennin ongelmiin, jotka ovat johtuneet osin siitä, että vientituotteet ovat olleet korkean teknologian tuotteita, tuotteita joiden hankinnasta helposti supistetaan taloudellisesti vaikeina aikoina.

Mitä kuuluu inflaatiolle?

Inflaatiolla tarkoitetaan rahan arvon heikkenemistä eli kansantalouden hintatason nousua. Rahan ostovoima heikkenee, samalla rahamäärällä ei saa enää samoja ostoksia kuin ennen. Pitkällä aikavälillä katsoen inflaation perimmäinen syy on rahan tarjonnan kasvu. Lyhyellä aikavälillä inflaatiota voi aiheuttaa käytännössä mikä vain talouteen hetkellisesti vaikuttava tapahtuma, koska suhdanteet ja niihin reagoiminen aiheuttavat inflaatiota.

Inflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksillä, joka mittaa Suomessa asuvien kotitalouksien kotimaasta ostamien palveluiden ja tavaroiden hinnan kehitystä. Viimeisin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintaindeksi mitattiin kesäkuussa ja se kertoi 0,4 % hintojen kasvusta. Toukokuun inflaatio oli 0.3 %. Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun inflaation vaikuttivat mm. sairaalamaksun ja ajoneuvoveron kallistuminen.

Suomen Pankin raportin mukaan inflaatio tulee seuraavina vuosina kiihtymään, joskaan ei niin ripeästi kuin muualla euroalueella. Vuonna 2017 inflaatio nousee ennusteen mukaan 0,8 prosenttiin ja vuonna 2018 1,0 prosenttiin. Suomen Pankin mukaan palveluiden kohonneen kysynnän vuoksi tapahtunut palveluiden hinnan nousu on ylläpitänyt inflaatiota jo pidempään ja erityisesti tämän vuoden alussa vaikutus voimistui sosiaali- ja terveyspalveluiden hintojen noustua.

Nimellisillä yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky kohenee

Usein talouden suunnasta keskusteltaessa nousee esiin huoli Suomen talouden kilpailukyvystä. Tässä yhteydessä puhutaan usein hintakilpailukyvystä eli kustannuskilpailukyvystä. Kaiken kaikkiaan yritysten osalta kysymys on kannattavuudesta, mitä pienemmillä kustannuksilla yritys voi valmistaa hyödykkeitä tai mitä suuremmalla hinnalla se pystyy myymään hyödykkeitä, sen kannattavampaa ja kilpailukykyisempää yrityksen toiminta luonnollisesti on.

Toimialojen kilpailukyky on talouden kannalta erityisen merkittävää. Hinnan nostaminen voi olla vaikeaa aloilla, joilla asiakkaiden neuvotteluvoima on korkea, siten jäljelle jää tuotantokustannusten minimointi. Tuotantokustannuksiin vaikuttaa erityisesti työvoimakustannukset ja tästä kansantaloudessa ollaan erityisen kiinnostuneita. Työvoimakustannuksen mittarina käytetään yksikkötyökustannusta, joka saadaan vertailemalla toimialan palkkatasoa toimialan työn tuottavuuteen. Mitä alhaisempi palkkataso tai mitä suurempi työn tuottavuus toimialalla on, sitä pienemmät yksikkötyökustannukset ja sitä parempi hinta- eli kustannuskilpailukyky.

Nimellisillä yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen tilanne on paranemassa muuhun euroalueeseen verrattuna. Suomen Pankin raportissa ennakoidaan, että nimelliset yksikkötyökustannukset nousevat ainoastaan 0,5 prosentin vauhdilla seuraavan kahden vuoden aikana kun euroalueella ennustettavissa on 1,0 prosentin yksikkötyökustannusten nousu. Kustannuskilpailukyvyn paranemista tukee ennen kaikkea ansiotason rauhallinen nouseminen, mutta toisaalta työn sivukulujen kasvu ja tuottavuuden hidas koheneminen syrjäyttävät ansiotason hitaan kasvun tuomaa vaikutusta kustannuskilpailukykyyn.

Suomen talouden suunta lähitulevaisuudessa

Yksityinen kulutus on Suomen Pankin raportin mukaan tärkein kasvun veturi, jonka varaan kasvua on hyvä rakentaa. Myös yritysten kasvaneet investoinnit kertovat aiempaa positiivisemmasta ja toiveikkaammasta suhtautumisesta tulevaisuuteen. Ennuste siis tukee yleistä mielipidettä, että Suomen talous on pikkuhiljaa virkoamassa. Onkin tärkeää löytää positiivisia signaaleja ja pysyä myönteisenä talouden suunnasta, koska optimistisuus ja myönteisyys rohkaisevat yrittämään, innovoimaan ja kehittymään.

Lähteet:

Suomen Pankin raportti 6/2016 ”Suomi on palaamassa kasvu-uralle”

Luettavissa: http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/3/suomi-on-palaamassa-kasvu-uralle/

Luettu:15.7.2016

Tilastokeskus kuluttajahintaindeksi kesäkuu 2016

Luettavissa: http://www.stat.fi/til/khi/2016/06/khi_2016_06_2016-07-14_tie_001_fi.html

Luettu:15.7.2016

Rahoittaja.fi on Corona Capital Oy:n yritysrahoitusportaali, jonka kautta Suomessa toimivien yritysten on mahdollista hakea rahoitusta omiin tarpeisiinsa.  Tuotteisiimme kuuluvat niin yrityslaina kuin laskurahoituskin. Corona Capital Oy on vuonna 2013 perustettu  kotimainen perheyritys. Yritys työllistää 10 henkeä ja sen pääkonttori sijaitsee Helsingissä.
Hae yrityslainaa
Pyydä laskurahoitustarjous