Koska suomalaiset ovat tunnetusti innokasta visailukansaa, niin aloitetaanpa tämän kertainen blogipostaus parilla näppärällä oikein/väärin väittämällä.

Väite 1) Laskurahoitusta käyttävät vain taloudellisissa ongelmissa olevat yhtiöt, joiden kassa on jo valmiiksi tyhjä

Väite 2) Menetän asiakkaani jos käytän laskurahoitusta

Lukemalla eteenpäin saat tietää ovatko väittämätä totta vai tarua.

Toimiva kassanhallinta turvaa maksuvalmiuden

Kun yrityksen rahoituksen yhteydessä puhutaan alle vuoden aikajänteestä, on kysymys yritystoiminnan lyhytaikaisesta rahoituksesta, jonka yksi tärkeimmistä komponenteista on kassanhallinta. Yrityksen kassanhallinta voidaan ajatella joko pelkkänä yrityksen käteisenä ja pankkitileinä tai hieman avarammin, jolloin siihen sisällytetään myös muu lyhytaikainen rahoitusomaisuus sekä lyhytaikainen vieras pääoma.

Kassanhallinnan yhteydessä puhutaan usein myös käyttöpääomasta. Käyttöpääoma on se rahoitus- ja vaihto-omaisuus, joka on sitoutunut yrityksen juoksevaan toimintaan.  Tämä sitoutuneesta pääomasta johtuva vaje täytyy yrityksen täyttää joko lyhytaikaisella tai pitkäaikaisella rahoituksella ja toisaalta samalla pyrkiä minimoimaan liiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrää.

Käyttöpääoma saadaan, kun yrityksen myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden sekä vaihto-omaisuuden ennakkomaksujen summasta vähennetään yrityksen ostovelat ja saadut ennakot.  Käyttöpääoma voidaan siis ajatella varoina, jotka ovat yritykseen ansaittuja, mutta jotka eivät ole sillä hetkellä yrityksen käytössä. Myyntisaamisten kohdalla tehdystä työstä kuuluvat varat ovat käytännössä yrityksen, koska työ on sopimuksen mukaan tehty ja laskutettu, mutta koska asiakas ei ole vielä työstä tehtyä laskua maksanut, varat ovat sitoutuneet toisaalle. Myös varastoon tehdyt hankinnat ovat vieneet yritykseltä rahaa, mutta koska investointeja varastoon ei ole vielä saatu realisoitua, varastoon käytetyt varat ovat sitoutuneet tuottamattomana yrityksen toimintaan.

Yritystoimintaan sitoutuneiden varojen määrä vaihtelee suuresti yrityskohtaisesti. Lähtökohtaisesti toimivan kassanhallinnan perusedellytys on pitää yritystoimintaan sitoutuneet varat mahdollisimman pieninä, esimerkiksi lyhentämällä asiakkaiden maksuehtoja, pienentämällä varastoa ja toisaalta pidentämällä omia maksuehtoja asiakkaiden suuntaan. Asia ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen, esimerkiksi kasvuyritysten kohdalla suuret varastot ovat usein kasvun kannalta ehdoton edellytys ja toisaalta taas useilla aloilla pitkät maksuehdot ovat arkipäivää, joihin yritys ei itse pysty vaikuttamaan. Yritysten onkin tärkeää löytää apukeinoja liiketoimintaan sitoutuneen pääoman vaihteluihin yritystoiminnan eri vaiheissa.

Onnistuneen kassanhallinnan yksi tavoitteista onkin optimoida yrityksen käyttöpääoma ja edelleen käyttöpääoman optimointi on yksi tapa turvata yrityksen maksuvalmius. On tärkeää ymmärtää, että juuri yritystoimintaan sitoutunut pääoma aiheuttaa myös taloudeltaan hyvinvoiville yrityksille maksuvalmiuteen liittyviä haasteita.

Eri motiivit säätelevät yritysten kassanhallintaa

Maksuvalmiuden mittaamisen tärkein komponentti on yrityksen kassan suuruus. Kassan suuruuteen yrityksillä on tunnistettavissa kolme erilaista lähestymistapaa riippuen esimerkiksi yrityksen koosta, kasvusta sekä toimi-asteesta; spekulaatiomotiivi, transaktiomotiivi ja varovaisuusmotiivi.

Spekulaatiomotiivi – Case 1

”Voimakkaasti kasvava kasvuyritys on saamassa ison tilauksen, jota varten yrityksen on varauduttava raaka-aineostoihin, varaston täyttämiseen ja samalla varmistua työvoiman saatavuudesta. Jo aiemmin isosti investoineella ja voimakkaassa kasvussa olevalla yrityksellä on kuitenkin jo ennestään sitoutuneita varoja vaihto-omaisuuteen ja myyntisaamisiin eikä se pysty täten täysin hyödyntämään raaka-aineostoissa olevia käteisalennuksia eikä myöskään investoimaan tarvittavaan kone ja henkilömäärään, jolloin se on vaarassa menettää ison tilauksen. Yritystä huolettaa myös työn jälkeinen tilanne, koska iso tilaaja vaati poikkeuksellisen pitkän maksuehdon laskutettavalle työlle ja iso tilaus uhkaa sitoutua tuottamattomana yritykselle liian pitkäksi ajaksi.

Spekulaatiomotiivilla tarkoitetaan yrityksen halua pitää tiettyä kassareserviä spekulatiivisten eli mahdollisten, yllätyksenä tulevien ansaintatilaisuuksien mahdollistamiseksi. Likvidejä varoja hyödyntäen yritys pystyy nopealla aikataululla reagoimaan esimerkiksi työvoimassa tapahtuviin muutoksiin, mahdollisiin raaka-ainehankintoihin tai investointeihin luoden nopealla reagoinnilla kilpailuetua muihin alan toimijoihin.

Varovaisuusmotiivi – Case 2

”Tasaisesti tulosta jo vuosia tehnyt perheyritys, on kilpailutilanteen kovetessakin onnistunut pitämään asiakkaansa tyytyväisinä ja laatutasonsa korkealla. Toimialan kilpailutilanne on kuitenkin entisestään koventunut ja yritys haluaa varautua mahdolliseen hetkelliseen notkahdukseen asiakasmäärissä ylläpitämällä tasaista kassavarantoa ikään kuin pahan päivän varalle. Riittävän kassareservin avulla yritys pystyy pitämään toiminnan joustavana ja laatutasonsa totutun korkeana myös mahdollisina huonoina aikoina.”

Varovaisuusmotiivi voidaan ajatella spekulaatiomotiivin vastakohdaksi. Siinä missä spekulaatiomotiivin avulla varaudutaan positiivisiin ansaintamahdollisuuksiin olemassa olevien kassavarojen avulla, varovaisuusmotiivin takia ylläpidettävällä kassareservillä halutaan varautua yllättäviin menoihin ja taka-iskuihin. Aikataulumuutokset, laitteiden ja koneiden rikkoontumiset, isojen asiakkaiden menetykset tai muut yllättävät takaiskut voivat vaatia nopeaa reagointia. Asian nopea korjaaminen onnistuu parhaiten likvideillä kassavaroilla ja täten ongelmista mahdollisesti aiheutuvat lisäkulut saadaan minimoitua sekä esimerkiksi työntekijöiden palkat ja liikehuoneistojen vuokrat maksettua ajallaan.

Transaktiomotiivi – Case 3

”Pitkäaikainen, pienehkö pk-yritys on tehnyt kovasti töitä koko loppukesän ja tuleva talvi näyttää taas hyvältä. Kesän työt on laskutettu, mutta saatavia ei ole vielä maksettu yritykselle. Kassa on tyhjä ja yrityksen pitää selvitä yritystoiminnan juoksevista kuluista, kuten työntekijöiden palkoista sekä tila- ja konevuokrista ja näin varmistaa toiminnan jatkuvuus tulevan talven tilausruuhkaa ajatellen.”

Kun yritys haluaa riittävän kassavarannon avulla varmistaa selviytymisensä yritystoiminnan päivittäisistä, juoksevista kuluista, kuten esimerkiksi työvoima- ja raaka-ainekustannuksista on yrityksellä transaktiomotiivi kassan ylläpitämiseksi. Riittävällä kassavarannolla halutaan varmistaa yritystoiminnan jatkuvuus, vaikeista ajoista ylipääseminen hetkellisissä hankalissa tilanteissa.

Rahoittajan laskurahoitus sopii kaiken tyyppiselle yrityksille

Laskurahoituksemme timanttisuus kiteytyy yllä oleviin esimerkkeihin asiakkaidemme arjesta. Laskurahoitus on rahoitusmuoto, joka soveltuu kaikille yrityksille riippumatta yrityksen koosta, tilanteesta tai taloudesta, sitä voivat hyödyntää niin pienet toiminimet kuin isot osakeyhtiöt sekä niin köyhät kuin rikkaat. Se on aina yhtä helppo ja vaivaton, yrityslainaa edullisempi ja riskittömämpi vaihtoehto.

Ideamme on auttaa yrityksiä saamaan toimintaan sitoutuneita varoja kassaan nopeammin ja edelleen sijoitettavaksi tuottavammin. On tärkeää ymmärtää, että varojen muuttaminen tuottavaksi tarkoittaa eri yritysten tapauksissa eri asiaa. Tuottavuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi sijoitusta yrityksen arkeen, asiakkaisiin, investointeihin, uusiin tai keskeen oleviin projekteihin tai vain halutun kassareservin ylläpitoon.  Yksi suosiomme syistä on ymmärrys eri asiakkaidemme rahoitustarpeista ja motiiveista niiden takana. Tämä auttaa meitä tarjoamaan joustavia, asiakaskohtaisia laskurahoitusratkaisuja asiakkaidemme kulloisenkin yritystoiminnan tilanteen mukaan. Yllä mainitut kolme eri tapausta antavat isossa kuvassa erinomaisen kuvan siitä kuinka laajaa ja eri tilanteissa olevaa asiakaskuntaa laskurahoituksemme palvelee.

Visailun vastaukset todistavat uskomukset vääriksi

Lopuksi voidaan palata alun väittämiin ja julistaa molemmat väittämät taruksi. Suosittua laskurahoitustamme käyttävät niin suuret kasvuyritykset, vakavaraiset pk-yritykset kuin yksityiset elinkeinoharjoittajatkin, unohtamatta hetkellistä taloudellista tasapainoa hakevia yrityksiä. Kaikki tarvitsevat apuamme, mutta eri syistä. Tästä syystä myös toinen alun väittämistä voidaan julistaa vääräksi. Koska me ymmärrämme laskurahoituksen käytön motiivit, osaamme myös saada muut ymmärtämään ne. Tämän takia saamme pelkästään positiivista palautetta kaikilta laskun rahoitusprosessissa mukana olleilta osapuolilta.