Yksi eniten, etenkin uusia asiakkaitamme, kiinnostava asia laskurahoituspalvelussamme, on palvelun korko eli hinta. Tämä on luonnollista, koska laskurahoitus voidaan ajatella investointina yritykselle ja investointeja tehtäessä on aina tärkeää verrata niistä saatavaa hyötyä syntyviin kustannuksiin.  Kerrommekin tänään hinnoittelumallistamme sekä komponenteista mitkä palvelumme hintaan vaikuttavat. Käymme läpi myös tärkeitä, yleisesti korkoihin liittyviä termejä, jotka on hyvä tuntea esimerkiksi yrityslainapäätöstä tehtäessä.

Laskurahoituksen hinta

Me Rahoittajalla olemme toimintamme alusta asti pitäneet tärkeänä, että laskurahoituksemme hinta muodostuu laskukohtaisesti, siten että siihen vaikuttavat laskun summa, rahoitusaika sekä laskun maksaja. Pyrimme hinnoittelussamme aina molempia osapuolia kannustavaan ratkaisuun, joka innostaa jatkamaan yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Meille on tärkeää, että asiakkaamme maksavat palvelusta vain kun he rahoittavat laskun tai laskuja, palvelumme ei sisällä vuosimaksuja tai muita piilokustannuksia.

Laskurahoituksessa voidaan käyttää myös muita hinnoittelumalleja. On tärkeää ymmärtää, että eri hinnoittelumallit toimivat eri yrityksillä eri aikoina ja onkin turha laittaa hinnoittelumalleja paremmuusjärjestykseen. Teemme tarjouksen laskulle aina heti, emmekä koskaan velvoita asiakastamme tarjouksen perusteella mihinkään. Näin asiakas pystyy helposti ja nopeasti vertailemaan eri palveluntarjoajia, löytääkseen juuri hänelle sopivan ratkaisun kulloiseenkin tilanteeseen.

Kannattaa käydä vielä tutustumassa aiempaan blogikirjoitukseemme, josta vinkkejä hyvään ja oikeaan hinnoitteluun.

Mikä on korko?

Yleisesti korko voidaan ajatella, rahoituksen hintana rahoituksen kysyjälle ja rahoituksen tuottona rahoituksen tarjoajalle. Ilman korkoa ei olisi toimivia rahoitusmarkkinoita ja ilman toimivia rahoitusmarkkinoilta esimerkiksi yritysten mahdollisuus kasvaa ja investoida olisi hyvin rajallinen.

Rahoituksen kysyjät, kuten yritykset, kysyvät rahoitusta rahoituksen tarjoajilta, kuten pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta. Korko on mekanismi joka tasapainottaa tämän kysynnän ja tarjonnan. Koron ollessa alhainen kysyntä ylittää tarjonnan, jolloin korko nousee ja tarjonta kasvaa. Koron nouseminen lisää tarjontaa, mutta taas pienentää kysyntää, jolloin korko jälleen laskee. Tätä tarkoitetaan kun puhutaan korosta kysynnän ja tarjonnan tasapainottavana mekanismina rahoitusmarkkinoilla.

Yksinkertainen korko ja koronkorko

Yksinkertainen korko on selkein korkomuoto. Pääoma kasvaa lineaarisesti valitulla korkojaksolla ja on suoraan verrannollinen korkojakson pituuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että yksinkertainen korko lasketaan aina yhden ajanjakson sisällä, eikä se ota huomioon aiempaa korkoa. Esimerkiksi jos 1000 euron pääoma kasvaa korkoa 4 % vuodessa, yksinkertainen korkomalli aloittaa koron laskemisen aina 1000€:n alkupääomasta ilman, että se lisää pääomaan jo aiempina vuosina kertyneet 4 %:n korot.

Koronkorolla taas tarkoitetaan koron geometrista kasvua, eli seuraavaa ajanjakson korkoa laskettaessa korko lasketaan pääomasta, johon on jo lisätty aiempina korkokausina syntyneet korot. On hyvä huomioida, että koronkorko kasvaa merkittävästi nopeammin kuin yksinkertainen korko, etenkin pitkillä maksuajoilla.

Nimellinen ja Reaalinen korko

Puhuttaessa nimellisestä korosta tarkoitetaan käypää korkoa eli korkoa jossa ei ole otettu huomioon inflaation vaikutusta korkoon. Kun inflaatio huomioidaan korossa, puhutaan reaalikorosta. Inflaatio nostaa hintoja ja alentaa rahan arvoa, koska samalla rahalla ei saa esimerkiksi hankittua hyödykkeitä enää yhtä paljon kuin ennen. Erityisesti pidempiaikaisissa rahoituspäätöksissä onkin hyvä huomioida inflaation vaikutus. Reaalikorko antaa usein nimensä mukaisesti realistisemman kuvan korosta, kuin pelkkä nimellinen kaimansa.

Todellinen vuosikorko

Todellinen vuosikorko ottaa huomioon kaikki esimerkiksi yrityslainasta syntyvät kustannukset. Lainapäätöstä tehdessä, kannattaakin usein selvittää lainasi todellinen vuosikorko. Todellinen vuosikorko voi hyvinkin erota ilmoitetusta nimellisestä vuosikorosta, jolloin vain todellisen vuosikoron avulla pystyy tekemään järkeviä vertailuja eri lainojen välillä.